Kommunikointi parisuhteessa on enemmän kuin keskustelua – Miten opit ymmärtämään puolisoasi paremmin?

“Me puhutaan kyllä paljon, mutta tuntuu ettei toinen silti kuule.”
Tämä on lause, jonka kuulee usein terapiassa.

Moni meistä ajattelee, että kommunikointi tarkoittaa sitä, että sanoo asiat ääneen. Mutta todellisuudessa hyvä vuorovaikutus ei ole vain sanoja – se on myös sitä, miten kuunnellaan, miten reagoidaan ja mitä jätetään sanomatta.

Oletko koskaan miettinyt, miten reagoit, kun kumppanisi kertoo jostain hankalasta?

Pysähdytkö vai alkaako päässä jo muodostua vasta-argumentti?

Kommunikoinnissa usein kompastutaan siihen, että yritämme selittää itsemme ymmärretyksi – sen sijaan, että yrittäisimme ymmärtää toista. Ja se on inhimillistä! Jokaisella meistä on omat tavat suojautua, puolustautua tai vetäytyä, kun tunnetasolla tulee liian vaikeaa eli, kun kumppanimme sanominen herättää meissä jonkin meille hankalan tai epämiellyttävän tunteen.

Esimerkki arjen “kilpailu tilanteesta”

Puoliso sanoo: “Tuntuu että et ota minua huomioon.”
Toinen vastaa: “No entäs minä sitten, en minäkään saa mitään tukea!”

Lopputuloksena molemmat kokevat, että heitä ei kuulla. Molemmat taistelevat siitä, kuka on enemmän yksin.

Mutta mitä jos pysähdyttäisiin hetkeksi kysymään:
Mitä kumppanini yrittää tällä viestillä sanoa?
Miltä hänestä mahtaa tuntua juuri nyt?
Miten voisin auttaa häntä kokemaan, että hän on minulle tärkeä?

Kommunikointi on taito – ei synnynnäinen supervoima

Hyvä uutinen on se, että vuorovaikutustaitoja voi opetella. Meistä ei kenenkään tarvitse osata lukea toisen ajatuksia, mutta halu yrittää ymmärtää on jo iso askel. Kommunikointi on enemmän kuin puhumista – se on yhteyden rakentamista, uudelleen ja uudelleen.

Joskus yhteys on vain kadoksissa. Ja joskus sen löytäminen vaatii jonkun ulkopuolisen, joka auttaa näkemään mistä oikeasti puhutaan, kun sanotaan “et kuuntele mua”.

Pariterapiassa voidaan käsitellä mm. näitä kysymyksiä

Tuntuuko, että puhutaan, mutta ei päästä lähelle?
Oletko kyllästynyt jatkuvaan väärinymmärrykseen?
Miltä tuntuisi, jos te löytäisitte uuden tavan puhua – ja kuulla toisen?